Oli kaunis sunnuntaipäivä. Kello oli vasta 8, mutta kaikki linnut jo lauloivat ja aurinko paistoi. Kaunista näkymää kuitenkin pilasi vanhan ja synkän näköinen rakennus, joka oli rakennettu 50 vuotta sitten vieläkin paikallaan olevan vehreän vuoren viereen. Rakennuksen tarkoitus ja nimi tekivät siitä entistä synkemmän. Rakennuksen nimi oli Sisäoppilaitos KK, eli se tietenkin toimi sisäoppilaitoksena. Lyhenteen 'KK' tarkoitusta ei kukaan sen oppilaista tiennyt, mutta sen oletettiin tarkoittavan sanoja: "Kärsi ja Kuole', mistä saattoi hyvin huomata oppilaiden suhtautumisen kyseiseen paikkaan.
Rakennuksen seinät olivat punaharmaata tiiltä, joka oli selvästi yli 50 vuotta vanhaa. Sisäoppilaitos oli linnamaisen näköinen ja ne, jotka sinne joutuivat huomasivat varmasti sen muistuttavan vankilaa. Kukaan ei koskaan mennyt sinne vapaaehtoisesti.

"En vieläkään tajua miksi minut pakotettiin tänne! Ja juuri sellaiseen sisäoppilaitokseen, jossa ei ole yhtään miespuolista henkilöä! Ei edes kollikissaa!" oudon näköinen tyttö, Julia räyhäsi ystävilleen, joista kolme ei kuunnellut ja yhtä selvästi ärsytti toisen sekoilu.
"No, jos et sattumalta ole joutunut alieenejen kaappaamaksi ja muistiasi ei ole pyyhitty, niin luulisi sinun musitavan yaoi-kuvien katselusta ja NC-17-ficcien lukemisesta kiinni jäämisen", yllättävän tavallinen Tinja sanoi sarkastisesti.
"Meillä oli kai sama juttu..", Jatta mutisi Saaran hiuksia raapien. Mirja tyytyi pysymään poissa keskustelusta ja tutki sisäoppilaitokseen tulijoita, joista vähintään puolet olivat aivan varmasti nuorisorikollisia.
"Krhm, hyvät oppilaat", sisäoppilaitoksen aulaan saapunut virallisen näköinen nainen lausui virallisesti. "Minä olen..", naisen ääni hukkui nuorisorikollisten kova ääniseen jutteluun. Mirja, Saara, Jatta, Julia ja Tinja odottivat kuitenkin yllättävän kiltisti naisen jatkamista, ellei Mirjan tekstiviestittelyä laskettu. Tekstiviestien kohde ei voinut olla kukaan muu kuin ihku ernupoika Aki, joka oli sattumalta Tinjan kaukainen sukulainen.
Kesti ihanat 5 minuuttia, kun pari tapellutta tyttöä raahattiin pois aulasta ja hetki sitten puhunut nainen jatkoi jälleen:
"Niin, krhm. Minä olen tämän Sisäoppilaitos KK:n rehtori, eli myös teidän rehtorinne. Koska laitoksemme otettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa käyttöön sitten vuoden 1972 käytöstä pois ottamisen, olemme päättäneet, että ne jotka olivat menossa seitsemännelle luokka-asteelle menevät sinne aivan normaalisti, mutta olemme valinneet 10 henkilöä ylemmille luokille menijöistä, jotka joutuvat kertaamaan seitsemännen luokka-asteen", rehtoriksi osoittautunut nainen sanoi kylmästi. Tieto selvästi kavahdutti oppilaita heidän kasvoistaan päätellen.
"Tämä tästä vielä puuttuikin", Saara sanoi ärtyneesti ja potkaisi Mirjaa, joka hyppäsi Jatan kimppuun. Julia tietenkin innostui heti ja hyppäsi mukaan. Saara seisoi vain paikallaan ja myhäili tyytyväisenä. Tinja tiesi heti tästä tulevna pitkä vuosi.
"Noniin, jokaiselle ryhmälle jaettiin jo heidän yksityisautoissaan numero, josta tiedätte kuinka nopeasti pääsette tutustumaan huoneisiinne. Kun kuulette ryhmänne numeron, tulette tänne, niin annan teille huoneenne avaimen ja yksi siivoajista vie teidät huoneeseenne. Eli aloittakaamme: ryhmä 1 olkaa hyvät!" rehtori sanoi vakavasti ja etsi katseellaan ryhmä ykköstä. Lopulta Jatta, Saara, Julia, Tinja ja Mirja raahautuivat rehtorin eteen muiden oppilaiden pällisteltäväksi. Rehtori katsoi Jattaa ja Saaraa paheksuvasti näitten pukeutumisen takia ja muut oppilaat tirskuivat Julian kenkiä, jotka Julia oli vihdoinkin tilannut netistä. Tinja ja Mirja tyytyivät vain naureskelemaan pienten päittensä sisällä rehtorin selvästi huvittavia ilmeitä.
"Selvä siis. Te kolme olette siis menossa kahdeksannelle ja te kaksi seitsemännelle?" rehtori kysyi aluksi osoittaen Mirjaa, saaraa ja Jattaa ja siirsi sormensa vähän ennen sanaa 'ja' Tinjaa ja Juliaa kohti.
"No juu, kyllä", Jatta mumisi etsien kiviseinistä suutelevien j-rockkareitten kuvia.
"No nyt ei tapahdu niin, vaan te kaikki opiskelette seitsemännen luokka-asteen asiat. Toisin sanoen te kolme kertaatte 'seiskan', niinkuin nykynuoriso sen ilmaisee", selvästi vanhoinnollinen rehtori selitti ja ojensi avaimen Jatalla, josta oli tullut jo koko kirjavan joukon johtaja. Ainakin opettajien mielestä.

"Voi ei, kerrossängyt", Tinja huokaisi ja meni avaamaan verhot pienen ikkunan edestä. Mirja, Saara ja Jatta olivat toipuneet yllättävän hyvin seitsemännen luokan kertaamistiedosta. Oikeastaan he olivat jollain asteella iloisia, kun sentään pääsivät Tinjan ja Julian kanssa samalle luokalle ja KK:n ohjeistuksen mukaan myös aina täysin samoille tunneille.
"Tämä on siis huoneenne, jossa asutte vähintään tämän vuoden. Nyt saatte vapaasti kierrellä tutustumassa laitokseemme. Pysykää rajojen sisäpuolella ja jos teille tulee kauhea tarve päästä ulos raikkaaseen ilmaan, niin menkää pienelle sisäpihallemme, jonne pääsee henkilökunnanhuoneen vieressä olevasta ovesta. Suosittelen teitä käymään katsomassa ilmoitustaululta huomisen lukujärjestuksen, koska huomenna kouluelämänne täältä alk... auts! Siis alkaa. Hyvää päivänjatkoa", siistijä sanoi ja irroitti otsastaan Saaran ampuman haalean sinisen imukuppinuolen. Hän asetti sen oven vieressä olevalle pienelle pöydälle ja lähti ovet paukkuen.
"Mikäs sille tuli?" Saara kysyi toisen kerrossängyn yläpedistä tirskuen tyhmästi. Tinja mulkaisi Saaraa vihaisesti, joka vain virnuili luonnollisen tyhmästi.
"Hmph. No jos mentäisiin nyt katsomaan tätä kidutuslaitosta?" Tinja ehdotti huitaisten Saaraa, joka putosi taidokkaasti lattialle.
"Minä vaan tupeeraan nämä hiukset."
"Ja minä vaihdan paidan."
"Ja minä vaihdan kengät."
"Minä... odotan."
"Äh."

Käytävät olivat aivan tyhjiä. Missään ei liikkunut mikään eikä kukaan. Paitsi tietysti Tinja, Saara, Julia, Jatta ja perässä Mirja, joka ihaili ihkun ernupoika Akin hiuksia ja vaatteita kännykästään. Koko joukko oli suunnistamassa kohti ilmoitustaulua, joka oli yllättävän iso.
"Hienoa! 2 ensimmäistä tuntia matikkaa, sitten 3 tuntia äidinkieltä, tunti historiaa ja 2 tuntia terveystietoa.. Kello puoli kahdeksasta neljään", Tinja tuhahti väsyneesti ja kääntyi nojaamaan seinään. Äkkiä hän kutienkin huomasi seinällä hyppelevän hämähäkin, joka oli tulossa uhkaavasti häntä kohti. Tinja kiitti nopeita refleksejään, kun hyppäsi salamannopeasti pois seinän luota huitaisten hämähäkkiä tyylikkään karate-huudon saattelemana.
"Buahmuah. Eh, anteeksi, mutta mistä se puoli tuntia tulee, kun tunnithan alkavat puoli kahdekselta ja nehän loppuvat puoli neljältä?" Julia kysyi yrittäen lähteä lentoon.
"'Viimeinen puoli tuntia vietetään päivän tekemisien mukaan.' Siis hä?" Jatta luki vaaleanpuneisella tarralapulla olevan tekstin, muttei omalla olennaisella tavallaan taaskaan tajunnut mitään. Pienen hiljaisuuden jälkeen Jatta kuitenkin hihkaisi yli-innostuneesti:
"Hoo, katsokaa! Tuolla on joku, joka on selvästi nörtti! Hahaa!" Tyttö selvästi pelästyi. Tytön ulkonäön kuvailuun ei tarvinnut kuin sanoa 'nörtti', niin tiesi jo miltä tämä näytti.
"Lets kiusata!" Julia huusi ja ryntäsi Jatan ja Saaran kanssa härnäämään nörttiä Mirjan kikattaessa mielipuolisesti ja Tinjan pudistellessa päätään.

"Ensimmäisestä päivästä ei ole mennyt vielä puoliakaan, kun te olette jo kiusaamassa muita!" rehtori pamautti Tinjalle -joka oli rohkeasti lähimpänä rehtorin pöytää-, Mirjalle -joka piileskeli Tinjan selän takana- ja Jatalle, Saaralle ja Julialle, -jotka tökkivät toisiaan kilpaa-. Nörtti oli lopulta alkanut itkemään ja juossut henkilökunnanhuoneeseen Saaran nauraessa mielipuolisesti.
"Mutta hei, sehän oli nörtti!" Jatta hihkaisi saaden Julian, Mirjan ja Saaran repeämään totaallisesti.
Jatan mahtavasta sanoituksesta he ansaitsivat puoli tuntia pitemmän puhuttelun, jonka välissä heille tuli saarnaamaan joku täysin outo opettaja, kun rehtori ei enää jaksanut. Rehtori plus muut luennoitsijat selittivät asioita pitkästi, kertasivat koulun säännöt kolmesti, kertoivat mitä ei saanut tehdä viidesti, selittivät muitten tunteista kuudesti ja rehtori onnistui melkein paljastamaan diktaattori-fetissinsä ja Hitler-rakkautensa.

Jatta, Mirja, Saara, Julia ja Tinja olivat valmiita valloittamaan KK:n

-----------------------

A/N: Yllättävän lyhyt siihen verrattuna miltä tämä aluksi näytti. Alkujuttu joo. Kommentoikaa te ihmiset ihanat, jotka luitte. ^-^